tiistai 28. kesäkuuta 2011

Tokavika - apua!

Viimeisiä viedään - nyt alkaa hirvittää...


Maananataina festareiden jälkeinen varovainen paluu urheilun pariin aamun kevyellä uiskentelulla 1000 m / 0:23. Ilta meni teoreettisissa urheiluhommissa eli Helsinki City Maratonin huoltopisteiden vastaavien palaverissa. Järjestelyt on taas jo hyvässä mallissa. Niin ja sinne Kiskoon on nyt sitten ilmoittauduttu, kuin myös Espoon Rantamaratonin puolikkaalle. Nyt ei voi enää jänistää.


Tiistain aamu alkoi viileähkössä sateessa 0:30 VK-lenkillä, josta sain matkankin näppärästi mitattua nyt kun sain vihdoin Sportstrackerin asennettua C7:aan. Ja sitähän kertyi 5,2 km. Illalla väliin jäi kaikki suunnitellut treenit koska keuhkoissa tuntui taas tuttu ikävä flunssan aavistus (ei ihme viikonlopun palelun jälkeen), bonuksena julmettu väsymys ja päänsärky. Niinpä liikunta-aihetta sivuten kävin täydentämässä rengas- ja voiteluainevarastot Velosportissa ja vahingoista viisastuneena ostin myös pari ilmapatruunaa vastaisen varalle. Kokeillaan nyt sitten myös vahvempia (?) lateksigummeja, joitten ainakin hinnan perusteella olisi syytä kestää vähintään ydinräjähdys.


Keskiviikkona aamulla uintia 1500 m / 0:36 (500 m lättäreillä ja pullarilla, 2 x 500 m normimenoa). Illalla olikin sitten aika laittaa jalalla koreasti firman kesäjuhlissa ja kun sen teki pitkän tauon jälkeen korkkarit jalassa (virhe!) niin seurauksena oli massiiviset rakot päkiöissä. Niinpä loppuviikosta tulikin sitten treenivapaata aikaa, juuri kun pitäisi alkaa viimeistelemään ja herkistelemään kisaa varten. No, puolentoista viimeisen viikon aikana ei varsinkaan peruskunnolle ihmeitä tehdä, joten sikäli vahinko ei liene maita kaatava. Saattaa jopa olla, että pieni ekstralepo tekee vaan hyvää, koska viimeisinä päivinä liika treeni on todennäkäisesti huonompi asia kuin vähäisempi. Pientä flunssatyyppistäkin oirettakin kun on ollut niin saattaa jopa olla että elimistö tosissaan tarvitsee vähän perusteellisempaa palautumista tähän saumaan.


Torstai-iltana oli sentään tarjolla pelastusta (myös hieman kiristelevälle vasemmalle pohkeelle) 75 min hieronnan muodossa. Ah autuutta!


Perjantai ja lauantai meni näinollen kokonaan koti- juhannus- ja rentoutumishommissa, kaupungissa luonnollisesti.

Sunnuntaina jalat oli edelleen niin säpäleinä, että pyöräilyä saatika sitten juoksua ei voinut edes harkita. Uimaan siis ja aurinkoisella stadikalla 1500 m / 0:36 (500 m lättäreillä ja pullarilla + 2 x 500 m tavanomaista vaparipaahtamista). Illaksi piti paketoida ja pehmustaa jalat Compeedeilla, jotta jaksoi äimistellä Foo Fightersia ja lämppäreitään. Oli keikkakelit kohillaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti